lauantai 11. elokuuta 2012
koti-ikävä
Nyt se sitte tapahtu ! Asia jota en ois koskaan uskonu mulle tulevan .. Koti-ikävä !! Olin aivan varma ku lähin vaihtoon etten tuu kärsimään koti-ikävästä, mutta väärässä olin. Pari viime päivää on ollu suorastaan kamalia. Mulla on koko ajan vaan ihan kamala ikävä kaikkee Suomessa. Tykkään kyllä olla täällä ja kaikki on niin erillaista täällä, mutta silti oma koti on aina koti. Nyt oon vasta varmaanki kunnolla tajunnu, että täällä pitäs vuosi olla ja siks se koti-ikävä on tullu. En oikein tiiä mitä tekisin tai miten päin olisin ku koko ajan on pala kurkussa ja kivi mahassa... Jos jollaki on jotaki auttavia vinkkejä niin otan niitä mielelläni vastaan !
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi sinnuu. Toivottavasti se ikävä menee ohi : ) Pärjäile!
VastaaPoistaToivotaan ! Kiitti :))
PoistaSe on aivan normaalia ja kyllä se olo vielä iloksi muuttuu :) Pidä yhteyttä Suomeen, mutta keksi silti itelle paljon tekemistä kyllä se ikävä pikkuhiljaa unohtuu varsinki sit kun sulla alkaa koulu ja tulee paljon uusia asioita ja ihmisiä, niin ei jää aikaa murehtimiselle. Älä jää yksin suremaan vaan juttele mahdollisimman paljon kaikille muille, uskon että seki auttaa :)
VastaaPoistajep kyllä se tästä :)
PoistaJuttele aluevalvojalle tai jollekin vaihtarille. Host perheellekin voi kertoa, jos tässä vaiheessa tuntuu, että on sellaiset välit.
VastaaPoistaHyväksy ikävöimisen tunne, tunnustele miltä se tuntuu - minkä värinen se on ja miltä se tuoksuu :-) Kun annat sille luvan tulla ja olla, niin tuntuu, että sen kanssa oppii hiljalleen elämään.
Välillä voi antaa ikävälle vallan, katsella suomi-kavereiden kuvia ja antaa itkun tulla. Sitten taas nauttimaan vaihtarivuodesta! Liikkuminen auttoi mulla - kävelylle, juoksulenkille, kuntosalille, uimaan, keilaamaan - ja aina parempi jos saat jonkun kaverin mukaan. Kaikki muukin tekeminen sopii myös: leipominen, lautapelit, siivoaminenkin jopa! Kirjoittamallakin voi saada paremmin purettua tunnemyrskyä, kirjoita runoja tai vaikka alat pitää pientä päiväkirjaa, lähetä kortteja kavereille ja kotiin.
Sulla on hienoja juttuja edessä, tsemppiä!
terv.vanha vaihtari takavasemmalta
Kiitti rohkasevista sanoista ! Kyllä se tästä :) Itseasiassa päivä päivältä helpottaa =) varmasti vielä monia ala ja ylä mäkiä tän vuoden aikana tiedossa, mutta uskon että on tää kaikki kuitenki tän kokemuksen arvosta !
PoistaOlin ite viime vuoden vaihdossa. Alussa oli kanssa vaikeaa ja sen teki vielä vaikeemmaksi että eka perhe ei toiminut ja oikeestaan helpotti vasta kun muutin uuteen perheeseen (2 kuukauden jälkeen). Mutta kun koulu alkaa ja saat kavereita, koita pysyä heidän kanssaan kiireisenä. Mä kirjoitin mun kavereille suomeen ja kerroin heille että mulla oli ihan kamala ikävä. He vastasivat tosi kivasti ja se jo vähän helpotti. Oikeesti, mitä kiireisempänä pysyt, sitä vähemmän ehdit ikävöidä.
VastaaPoistaJa vuoden päästä kun palaat Suomeen, vin kokemuksesta sanoa, että ikävä takaisin on kahta kauheampi. Toi vuosi on aivan mahtava kokemus ja aivan varmasti (pienten vastoinkäymisten ja ikävöinnistä huolimatta) sullakin on edessä unohtumaton kokemus! Tsemppiä sinne :)
Kiva kuulla että en oo ainut vaihtari jolla on tämmösiä tuntemuksia ! Mulla ei oo mitään ongelmaa perheen kanssa. Ne on jo nyt mulle niinku toinen perhe :) mutta onhan se oma koti aina koti ! Kyllä se päivä päivältä helpottaa :) Ja tätähän mää oon halunnu=) edelleenki uskon että on tiedossa loisto vuosi !
PoistaTosta sun postauksesta on näköjään jo viikko, mutta mun on silti pakko kmmentoida tähän! Mä olen kans nyt vaihdossa (ollut 1 viikon vasta!) ja mulle koti-ikävä iski vain 4 päivää sapumisen jälkeen! Olo oli ihan kauhea! En tajunnut suomessa valmistautua siihen, mutta täällä yhtäkkiä tajusin etten näe perhettä tai kavereita v-u-o-t-e-e-n! Ja kaikista eniten mulla on ikävä äitiä :D En ihan oikeasti uskonut että ikävöisin äitiä ensimmäisenä kun pääsen maailman toiselle puolelle!
VastaaPoistaMulla oli itku lähellä koko ajan ja annoin sen sitte tullakin! Purin ikävää mun blogiin ja päiväkirjaan ja laitoin myös viestiä äitille! Aloin jo ihan miettiä kuinka ihana ois mennä suomeen ja halata kaikki rakkaita, perhettä ja kavereita! Mutta sitten tajusin, että tämä on nyt sitä koti-ikävää/kulttuurishokkia jota pitäisi odottaakin tulevaksi! Päätin että oon täällä ainakin kaks kuukautta ja katsotaan sitten miltä tuntuu :) En enää anna ajatusten mennä ikävään vaan katson tvtä, teen koulutehtäviä tai hengailen perheen kanssa! Helpottaa kovasti, eikä ikävä tunnu enää niin pahalta! Tsemppiä kovasti, kyllä se helpottaa, ellei oo jo helpottanut! (:
Joo mulla ehkä tuli se koti-ikävä niin voimakkaasti, koska tajusin vasta tänne saavuttuani että oon VUODEN täällä. En tajunnu sitä lainkaan Suomessa. Joo mullaki on suurin ikävä perhettä mutta kyllä ne kaveritki aika pahasti mielessä painaa. Joo musta tuntuu että sen itkun on vaan parasta antaa tulla ja kannattaa puhua host vanhemmille . Mun host äiti on ainaki ollu aivan mahtava tuki ja ilman sitä en tiiä mitä ois käyny. Toivottvasti sulla menee jo paremmin ! Täytyy koittaa aatella, että tää on vaan vajaa vuosi meijjän elämästä. Tän jälkeen meillä on niiin paljon aikaa Suomessa. Voimia sulle :)
Poista